Raportti Kymijoki Beer Festivalin perjantai-illalta

Kymijoki Beer Festivalin aika koitti viime viikonloppuna ja tällä kertaa pääsin myös itse osallistumaan tapahtumaan ensimmäisenä tapahtumapäivänä, eli perjantaina. Minulle tänä vuonna toista kertaa järjestetty kouvolalainen olutfestari oli eräänlainen paluu juurille, sillä äitini puoleinen sukuni on lähtöisin Kouvolan seudulta. Sukuni vanhemmat polvet ovat tanssineet Kymijoki Beer Festivalin tapahtumanäyttämönä toimineen Kallioniemen tanssilavalla jo 50-luvulla ja nyt oli minun vuoroni astua samalle tapahtumapaikalle tyystin erilaisen, mutta kuitenkin jollain jännällä lailla menneisyydestä muistuttavan, illanvieton merkeissä.

Kävijöille jaetussa esitteessä oli myös tapahtuma-alueen kartta

Kymijoki Beer Festival näytti sisääntullessa piskuiselta olutfestarilta, joka koostui muutamasta tiskistä ja pienestä istuskelualueesta sekä tupakkapuolesta. Hetken ehdin jo ajatella, että tässäkö tämä olikin. Ensivaikutelma kuitenkin hämäsi, sillä ensimmäisenä vastaan tulleen ulkotilan lisäksi Beer Festival käsitti myös monia muita eritunnelmaisia tiloja sekä sisällä että ulkona. Erityisen miellyttävä yllätys oli se, että juomien kanssa sai kulkea vapaasti sisältä ulos ja ulkoa sisälle. Toinen ilahduttava asia oli sisältä löytynyt rauhallinen alue, joka käsitti kunnollisen vesipisteen, mukavan pubimaisen istumapuolen pehmustettuine penkkeineen ja pari sisävessaa. Näitä pieniä, mutta merkitykseltään hyvinkin olennaisia asioita on jäänyt kaipaamaan harmillisen usein suomalaisilla olutfestareilla.

Burgertiski

Burgerien lihat paistuivat vanhan veturin näköisessä uunissa

 Sisätilan penkkejä

Amerikka-baari

Minun ja seuralaiseni Flying Dogit

Näkymä Amerikka-baarin terassilta

Kesäilta ja Kymijoki

Festaritunnelma muodostui Kymijoki Beer Festivalilla juuri pienistä asioista. Vanhan tanssilavan tunnelma, pienet tapahtuman ja festarialueen henkeen sopivat koristelut, näkymä festarialueen alapuolella virranneelle Kymijoelle ja hyvin suunnitellut käytännöt järjestelyt sekä paikallista tarjontaa hyödyntäneet ruokatarjoilut ilahduttivat omaa mieltäni kovasti. 

Sitten siihen olutpuoleen. Tapahtumassa oli mukana vain muutama panimo, joten erilaisten oluiden lukumäärä ei ollut tapahtuman vahvimpia puolia. Kuitenkin erilaisia alkoholillisia myyntiartikkeleita oli tarjolla 45, joten maisteltavaa riitti kaikkiin makuihin. Itse pari kesää olutfestareita kiertäneenä olin jo ehtinyt aiemmin maistamaan suurinta osaa mukana olleista oluista. Toki mukana oli myös uusia tuttavuuksia. Tässä listailen jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan joitakin festarin parhaita uusia ja vanhoja oluttuttavuuksia.

Kaiku APA

Tapahtumaolut oli Suomenlinnan Panimon Kaiku American Pale Ale, jota pääsin analysoimaan itse oluen arkkitehdin, eli Tuopin ääressä-blogin Arton kanssa. Kaiku oli oikein makoisa, mandariininen ja ananakseenkin vivahtava APA. Kaiun katkeruus oli kansanjuomaksi sopivalla tasolla, eli päällekäyvää purevuutta ei ollut havaittavissa. Humaloinnin vaikutus tuntui rapsakahkossa suutuntumassa ja hiukan ruohoisuuteen kallistuneessa alkumaussa.

Kaksi Kotia Choco-Cherry

Rekolan ja Hiiden yhteistyöoluen maustettu versio Kaksi Kotia Choco-Cherry oli yksi illan ehdottomista valopilkuista. Kahden Kodin oivallista perusversiota maistaneena osasin odottaa tältä oluelta vähintäänkin kohtalaista makukokemusta. Olut oli rungoltaan prosentteihinsa nähden oletetusti ohuehko, mutta suussa sulavaa suklaata ja hienoista kahvisuutta toisiinsa yhdistävä maku oli onnistunut. Kirsikan vaikutus erottui happamanmakeana säväyksenä loppumaussa ja oluen suuhun jättämässä jälkimaussa. Kokonaisuus muistutti kirsikoilla harkitusti höystettyä suklaakakkua.

Bryggeri Pils

E.S.P.A. ja Pils kaveripotretissa :D

Bryggeri Helsingin E.S.P.A. ja Pils olivat minulle entuudestaan tuttuja oluita, joita päädyin jälleen maistelemaan niiden laadukkuuden ja maukkauden ansiosta. E.S.P.A. on Extra Special Bitter, jonka parhaita puolia ovat raikkaus, hedelmäisyys ja viljaisuus. Bryggeri Pils puolestaan on omassa tyylilajissaan yksi parhaista maistamistani oluista puhdaspiirteisyytensä, rapeutensa ja sitruksisuutensa vuoksi. Nämä Bryggerin suosikkiolueni eivät pettäneet tälläkään kertaa.

Snake Dog IPA

Flying Dog Snake Dog IPAn bongaaminen Amerikka-Baarin hanasta oli iloinen yllätys, sillä mikäpä sopisi paremmin yhteen helteen lämpöä huokuvan kesäillan kanssa kuin jenkkityylisesti humaloitu IPA tuoreena suoraan hanasta. Snake Dogin ohella hanasta sai myös muita Flying Dogin oluita, mutta valitsin tämän toivoen tuoreen katkeraa olutelämystä. Sellaisen myös sain ja paremman kuin osasin arvata. Snake Dog on aiemmin pullosta maisteltuna ollut vähintäänkin hyvä IPA, mutta hanasta se oli vielä huomattavasti parempi. Oluen tuoksussa hedelmäiset ja kirpeän greippiset aromit pääsivät oikeuksiinsa ja trooppisen viidakon hedelmäisyyttä huokuvassa maussa tuoreen pirskahtava nektariinisuus oli päällimmäinen elementti.

Tapahtuman plussat:

+ hyvät järjestelyt: riittävästi vessoja, vesipiste, mahdollisuus liikkua juomien kanssa sisä- ja ulkotilasta toiseen, paljon istumapaikkoja sisällä ja ulkona, erilaisia ruokavaihtoehtoja, joissa hyödynnetty myös alueen lähiruokaa

+ tapahtumapaikan tunnelmallisuus, kaunis jokinäköala ja muovitettujen seinien tai kalteroitujen koppien vähäisyys

+ kohtalaisen hyvä ja monipuolinen olutvalikoima

+ amerikkalaisen Flying Dogin oluita suht harvinaisesti hanasta ja muutama laadukas brittisiideri

+ miellyttävin musiikkitarjonta, johon olen suomalaisessa oluttapahtumassa toistaiseksi törmännyt. Varsinkin rock-covereita soittanut bändi soitti omaan korvaani sopivaa musiikkia mukavan maltillisella volyymillä.

Tapahtuman miinukset:

- kallis sisäänpääsy (10 e portilta)

- halvemman ennakkolipun ostaminen oli elokuun puolella mahdollista vain Kouvolan seudun myyntipisteissä. Itse olisin todennäköisesti ostanut ennakkolipun pääkaupunkiseudulta, jos siihen olisi ollut mahdollisuus.

- melko kallis tuoppi (5 e, josta 4 euroa panttia)

- Festarin VIP-lipun ostajan edut olivat lipun hintaan (65 euroa) nähden hiukan heppoiset ja menu ei välttämättä istunut kaikkien makuun. Läheisestä palvaamosta tilattuun kokonaiseen sikaan perustunut menu oli toki näyttävä ja lähiruokaa hyödyntävä, mutta tarjosi täyttävän aterian lähinnä vain sianlihaa syöville. Lisäksi VIP-lipun sisältämä oikeus omaan istumapaikkaan oli vain kahden tunnin pituinen (klo 18-20).

Lisätietoja:

Kymijoki Beer Festival

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/08/08/Olut%20virtaa%20ja%20musiikki%20raikaa%20Korialla/2014217726941/4

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/08/10/Olutfestivaali%20ker%C3%A4si%20v%C3%A4ke%C3%A4/2014217732807/4

Suomenlinnan Panimon Kaiku APA Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/suomenlinnan-kaiku/268510/

Hiisi Panimon ja Rekolan Panimon Kaksi Kotia Choco-Cherry Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/rekolan-kaksi-kotia-choco-cherry/277909/

Bryggeri Helsinki E.S.P.A. Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/bryggeri-helsinki-espa/260843/

Bryggeri Helsinki Pils Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/bryggeri-helsinki-pils/221900/

Flying Dog Snake Dog IPA Ratebeerissä:

http://www.ratebeer.com/beer/flying-dog-snake-dog-ipa-2008-and-later/86882/