maanantai 29. helmikuuta 2016

Kahvihetki makeanmehevässä seurassa: Beer Hunter's Mufloni Imperial Stout


Taustaa: Beer Hunter's, tuo Porin maltainen lahja maailmalle pyöräytti Alkon talven käsityöläisolutvalikoimaan taasen taatun tasonsa mukaisen tuotteen. Mufloni Imperial Stout oli käsityöläisoluista itselleni tänä vuonna se kaikkein kiinnostavin olut, jota piti ensimaistelun jälkeen käydä pikimmiten kotiuttamassa useampikin kappale. Tässä on reittaajan ja maistelijan unelmaolut, josta löytyy sfäärejä ja muistiinrustattavaa vaikka muille jakaa.

Panimo: Beer Hunter's
Olut: Mufloni Imperial Stout
Tyyli: Imperial Stout
Prosentit: 10,0 %
Kantavierre: 23,5 °P
Katkeruus: 79,4 EBU
Väri: 607 EBC

Tuoksu: Alkutuoksussa reilu annos greippistä ja mäntyistä humalaa. Sitä seuraa uuden kahvipussin avaamisen mieleen tuova keskituoksu, josta erottuu ainakin cappuccinoa, kahvisuklaata ja paahdettua kahvipapua. Lopputuoksu on suklaakastikkeinen, kandisokerinen, lakritsinen ja tuhkaisen palanut.

Ulkonäkö: Tumman suklaanruskean oluen vaahto on vaaleanruskea, runsas, kuohkean kermainen ja pitkään kestävä. Kaunis olut, sanoisinko.

Maku: The essence of coffee. Täynnä kahvi- ja kaakaopapuja sekä tummaa suklaata höystettynä turpeella, mustaherukalla, pihkalla, nugaalla, maitokaakaolla ja vaahterasiirapilla. Loppumaussa makeaa lakritsaa, kermaa, pähkinänkuorta ja rusinaa. On siellä hitunen kärtsännyttä mallasleipääkin joukossa. Makea, mehevä ja herkullinen maku.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on liukas, täyteläinen ja samettinen hitusella kitalaen takaosassa tuntuvaa alkoholin lämmittävyyttä.

Omat pisteeni Olutoppaassa: 41/50

Mihin tilanteeseen sopii? Pehmeänpyöreä, rasvaisenmakea olutherkku sopii suklaajäätelön tai mehevän suklaakakun kanssa. Tuskinpa olisi ihan huono valinta beer floatiinkaan esim. vanilja-, suklaakakku- tai kahvisuklaajäätelöpallon kera. Testiolut maisteltiin Ingmanin Creamy Mudcake-jäätelön kanssa ja parivaljakon yhteensopivuus oli varsin erinomainen.

Lisätietoja:
Beer Hunter's Mufloni Imperial Stout Alkon sivuilla:

Beer Hunter's Mufloni Imperial Stout Olutoppaassa:

Beer Hunter's Mufloni Imperial Stout Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/beer-hunters-mufloni-imperial-stout/389831/1/3/

perjantai 19. helmikuuta 2016

Vieraileva kirjoittaja: Kollin ja kolpakon olutvinkit Tallinnaan matkaajille

Tallinna on nouseva olutkaupunki, jonka olutskene on minulle vielä harmillisen tutkimaton. Siksi pyysin vierailevaa kirjoittajaa antamaan omat vinkkinsä kaupungin kartoittamiseen. Tässä siis Kollin ja kolpakon kootut olutravintola- ja kauppavinkit maltaanmakuiselle Vironreissulle.

- Hei vaan kaikki. Pidemmän aikaa on jo mielessä hautunut kirjoittaa ajatuksia jostain olueen liittyvästä aiheesta, ja nyt mahdollisuus tähän avautui vierailevana kirjoittajana Tyttö ja tuoppi -blogissa. Blogia olenkin tästä läheltä seurannut jo pidemmän aikaa sekä sen tiimoilta osallistunut erilaisiin olutaiheisiin tapahtumiin. Mutta ei sen enempää minusta, vaan mennään varsinaiseen aiheeseen, eli Tallinnaan. Käväisin Tallinnassa muutaman päivän visiitillä viime kesänä, josta nyt kevään korvilla on sopiva aika laittaa lyhyttä raporttia.

Tallinna, ja Viro ylipäänsä, on hurjaa vauhtia kehittyvä olutmatkailukohde. Pienpanimoita Virossa on tällä haavaa jo yli 20, mikä on suuri määrä ottaen huomioon, että ensimmäinen pienpanimo avasi ovensa vain muutama vuosi sitten. Ehkä pienehkö vaikutus panimoiden määrän räjähdysmäiseen kasvuun on vahvojen oluiden myyntikanavien suurempi määrä, jolloin ei olla vain yhden toimijan tai ravintoloiden varassa.

Tallinnassa monet olutravintolat, oluisiin erikoistuneet kaupat sekä hyvää ruokaa ja olutta tarjoavat ravintolat ovat lyhyen matkan päässä toisistaan, joten päivän saa helposti kulumaan kierrellen olutaiheisia paikkoja ja maistellen laadukkaita oluita. Useat hyvät paikat ovat vanhassa kaupungissa ja viereisessä Telliskiven kaupunginosassa mahdollisuuksia on vielä lisää. Alla on esitelty paikkoja, jotka viime kesän reissulla kävin testaamassa.

Kohtin pullovalikoimaa

Ja lisää pulloja



Koht
Mikä: Koht on tunnelmallinen, särmikäs ja intiimi oluttaivas Tallinnan vanhan kaupungin ytimessä, mutta kuitenkin sen verran sivussa, että ilman tarkkoja ohjeita perille voi olla vaikea löytää. Olutvalikoima on laaja ja paikan omistava oluisiin vihkiytynyt pariskunta osaa myös suositella varmasti jokaisen makuun sopivat oluet. Kohtin yhteydessä on myös pullokauppa, josta saa ostettua mukaan viemiset samalla kertaa. Kuuleman mukaan joskus Kohtissa voi olla täyttäkin, mutta ainakin heinäkuun helteillä alkuviikon iltoina löysi hyvin istumapaikan ja kerkesi vaihtamaan useammankin sanan omistajien kanssa.

Drink Baarin terassilla


Grodziskie-olut oli jännä tuttavuus


Drink Baar
Mikä: Drink Baar on Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva olutravintola, jonka vieressä on myös pullokauppa Drink Shop. Drink Baar/Shop on jo pidemmän aikaa ollut oluenharrastajien vierailukohde Tallinnan visiiteillä ja muistan itsekin vierailleeni siellä joskus harrastuksen alkuaikoina muutamia vuosia sitten. Reissusta muistuttaa kaapissa oleva Orvalin nimikkolasi, (joka voisi tosin olla useamminkin täysi), eli oluiden lisäksi myös lasitavarasta kiinnostuneet voivat tehdä täällä löytöjä. Olutvalikoima Drink Baarissa on hyvää tasoa ja pullovalikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Pubiruokaakin Drink Baarista saa.

Porgun portaat



Porgu
Mikä: Porgu on erittäin laajan olutvalikoiman ruokaravintola, jossa ruoka on perinteistä ja hyvää ja sitä saa riittävästi. Vanhassa kaupungissa sijaitseva ravintola on katutason alapuolella ja sinne mennään kapeita portaita pitkin, eli paikalle kannattaa raahautua mieluummin alku- kuin loppuvaiheessa illan baarikierrosta. Porgun sijaitessa kellarissa iloinen puheensorina jää kiertämään seinästä toiseen, mikä on omiaan kohottamaan paikan tunnelmaa.

Pudel Barin tiskillä...

...ja terassilla
Pudel Baar
Mikä: Pudel on Telliskiven alueella sijaitseva skandinaavisen simppelistä, hipsterihtävästä habituksesta tyylinsä ammentava olutravintola, jossa ei voi olla törmäämättä paksuihin silmälasin sankoihin tai ajan patinoimiin partoihin. Olutvalikoima on hyvä ja hanassa on suurella todennäköisyydellä jokin harrastajan suupielet kostuttava olut. Ravintolan terassilla voi seurata Telliskiven elämää ja ihmetellä, miten alueet muuttuvat, kun ihmisille annetaan vapaus toteuttaa itseään.

Hopner


Hopner
Mikä: Hopner oli hyvä vanhan kaupungin ytimessä sijaitseva olutravintola, josta oli mukava seurata kadunvilinää. Valitettavasti Hopner lopetti toimintansa ainakin toistaiseksi joitain kuukausia sitten. Harmi homma, koska odotin pääseväni Hopneriin uudestaan ensi kesän helteillä. Toivottavasti jotain vastaavaa saadaan tilalle.

SIP-pullokaupan valikoima on monipuolinen
Olutkaupat
Tallinnassa on myös useita laajan olutvalikoiman kauppoja, kuten Telliskivessä sijaitseva SIP veini- ja õllepood ja Stockmann, joissa molemmissa tuli vierailtua. Lisäksi esimerkiksi Uba ja humaal -kaupassa on mahdollista tehdä löytöjä.

Tämä tällä erää. Jos jotain olennaista jäi huomioimatta, laittakaa ihmeessä viestiä kommenttiosioon. Kiitos ja nähdään eri oluttapahtumissa, esimerkiksi Tallinn Craft Beer Weekendissä maalis-huhtikuun vaihteessa! 

Kippis!

torstai 18. helmikuuta 2016

Oletuksia alkoholista ja miksi ne eivät ihan toimi osa 2: Keskustelu uudesta alkoholilaista

Nämä käsityöläisoluet on ostettu paikallisesta Alkosta sivistyneesti nautittaviksi.
Alkoholilain uudistamiseen liittyvä keskustelu on taas pärähtänyt käyntiin ja argumentteja on esitetty suuntaan jos toiseenkin. Muutama alkoholiaiheinen oletus on väkisinkin tässä keskustelussa pistänyt silmään, joten ajattelin ottaa ne aiheeksi blogin puolella. Oletuksia oluesta saa siis nyt jatko-osan Oletuksia alkoholista, jossa alkoholiasioita pohditaan olutteemaa laajemmasta vinkkelistä.

Huom! Teksti saattaa sisältää ärhäköitä ilmauksia, poleemisuutta, viittauksia politiikkaan sekä muuta häiritsevää. Jos koet poliittisuuden itsellesi epämukavaksi alueeksi, voi olla suotavaa jättää tämän bloggauksen lukeminen tähän. Tekstin tarkoitus ei kuitenkaan ole mollata tai solvata ketään, vaan hyväntahtoisesti hämmästellä ja perustellusti (joskin hieman tulikivenkatkuisesti) kyseenalaistaa tiettyjä alkoholiaiheisia asenteita ja olettamuksia. 

Siirrytään siis argumentteihin ja niiden ongelmakohtiin.

Argumenttityyppi: Varmistamalla Alkon monopolin säilyminen voidaan tehokkaasti ja kätevästi ehkäistä alkoholin aiheuttamia kansanterveydellisiä haittoja.

Muun muassa uuden alkoholilain valmistelussa tämäntyyppiset argumentit ovat olleet jälleen esillä.

Ongelma: Tietyn alkoholipitoisuusrajan ylittävien tuotteiden myyminen yksinomaan monopolin myymälöissä ei (valitettavasti) ratkaise alkoholihaittojen yhteiskunnalle tuottamaa ongelmaa. 

Jos tämä oletus pitäisi täydellisesti paikkansa, olisi loogista olettaa myös monopolittomien maiden kärsivän suuremmista alkoholihaitoista kuin Suomen, sillä niiltä puuttuu monopolin suojaava efekti. Asiat eivät kuitenkaan taida olla ihan näin suoraviivaisia.

Tämän argumentin kohdalla on tärkeä todeta, etten vastusta Alkoa sinänsä, enkä Alkon palveluja. Vastustan ainoastaan tapaa, jolla monopoli esitetään helppona ratkaisuna monimutkaiseen ongelmaan. Alko on nykyisessä yhteiskunnassa hyödyllinen toimija, joka valvoo ja kontrolloi alkoholin myyntiä monesti tarpeellisin tavoin ja tukee omalta osaltaan sivistynyttä alkoholikulttuuria.

Monopolin valta on silti rajallinen. Alko voi vaikuttaa lähinnä myyntiin liittyviin toimenpiteisiin, esimerkiksi kieltämällä alkoholin ostamisen alaikäisiltä ja päihtyneiltä. Alko ei valitettavasti pysty estämään ihmisten alkoholisoitumista. Se ei myöskään kykene kieltämään halvan viinan kuskaamista Virosta taikka juomien väärinkäyttöä, kun ne on jo kiikutettu ulos kaupasta. Siksi en hihku ilosta, kun Alko tuodaan yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin kaikkien alkoholiin liittyvien ongelmien omnipotenttina ratkaisijana tai ainoana ajateltavissa olevana yli 4,7-prosenttisen alkoholin myynnin vaihtoehtona.

Argumenttityyppi: Vahvojen oluiden ja viinien tuominen vähittäiskauppoihin aiheuttaa merkittäviä alkoholihaittoja.

Ongelma: Euroopassa viinit ja vahvat oluet ovat osa ruokakauppojen perusvalikoimaa ja tämä parantaa merkittävästi alkoholin saatavuutta. Tietyn alkoholituotteen saapuminen kaupan hyllylle ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se väistämättä aiheuttaisi alkoholihaittoja, sillä alkoholia ostavat kaupasta myös muut kuin alkoholistit ja kaikenmaailman nistit, tulevat alkoholistit ja alaikäiset. Olen kuullut jopa vastuullisten lapsiperheiden ostavan silloin tällöin alkoholituotteita. Viinien ja vahvojen oluiden ruokakauppaan tuomisen vaikutuksesta alkoholihaittoihin ei ole osoitettu todisteita. 

Vahvojen oluiden ja viinien puuttuminen ruokakaupoista on harmillista monelle ihan tavalliselle suomalaiselle alkoholin kohtuukäyttäjälle. Näiden tuotteiden tuominen kauppojen hyllylle edes rajallisessa ja suppeassa määrin helpottaisi arkea. Alkoholisti tai sellaiseksi aikova saa aivan hyvin juotua kännit myös 4,7-prosenttisella tai miedommalla juomalla, joten alkoholismin kehittymistä yli 4,7-prosenttisten tuotteiden poissaolo kauppojen hyllyiltä ei estä. Sen sijaan keinotekoinen 4,7-raja hankaloittaa muun muassa tavallisten kuluttajien ja pienpanimoiden elämää.

Argumenttityyppi: Suomessa on kännäyskulttuuri. Se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Siksi alkoholilain on oltava mahdollisimman tiukka.

Ongelma: Tämä argumentti olettaa, että Suomi on jokin mystinen muuttumaton entiteetti, jossa on vain yksi, ikuisesti samanlaisena pysyvä kännäämispainotteinen alkoholikulttuuri. Todellisuudessa nuorten ja myös aikuisten alkoholinkäyttö vaikuttaisi olevan pikemminkin vähentynyt viime vuosina. Kännäyskulttuuri on siis saanut selviä säröjä.

Kännäyskulttuuri-argumenttia toistelevat eivät ole huomanneet, että myös suomalainen alkoholikulttuuri voi muuttua maan rajojen sisäisten ja ulkoisten vaikutteiden myötä ihan mihin suuntaan tahansa. Lisäksi samaan aikaan voi olla olemassa useita, erilaisia alkoholinkäytön alakulttuureja, joiden suosio voi muuttua. Asenteiden muuttuessa kohtuukäyttöä suosiviksi alkoholinkäyttö voi myös oikeasti vähentyä. Siksi paras keino vaikuttaa alkoholin aiheuttamiin haittoihin on muuttaa ihmisten, erityisesti nuorten mahdollisten tulevien alkoholin kuluttajien, asenteita.

Päivän vuodatus on nyt saatu päätökseen ja pahimmat höyryt purettu. Toivottavasti kirjoitus herätti ajatuksia myös teissä lukijoissa. Suomalainen alkoholikeskustelu on valitettavan usein mustavalkoista poukkoilua ääripäästä toiseen. Siksi oma pyrkimykseni on tuoda väliin myös vähän harmaan sävyjä ja perusteltuja argumentteja, jotka kenties voisivat auttaa tuomaan kantoja lähemmäs toisiaan. 

Elämä kun harvemmin on kovinkaan mustavalkoista tai yksiselitteistä.

Kaakao- ja kahvipapujen leikkiä tervapedillä: Teerenpeli Julmajuho

Taustaa: Teerenpelin tarjonta on tähän mennessä ollut tasaisen tavanomaista. Panimon oluista useimmat kuuluvat sarjaan 'ihan kiva'. Tällä kertaa Teerenpeli täräytti kuitenkin oikein kunnolla tuodessaan Alkon käsityöläisoluiden valikoimaan erinomaisen Julmajuho-savuporterin. Julmajuhossa on makua ja sitä on paljon. Oluen humalointiin on käytetty Nuggetia ja Fugglesia ja mallasrunkoon savustettuja maltaita, suklaamaltaita ja crystal 100-maltaita. Olen savuoluiden suhteen hyvinkin kranttu ja pekonipelkoni on saavuttanut aikamoiset mittasuhteet, joten suhtauduin hiukan epäröiden Julmajuhon maisteluun. Onnekseni olut ei osoittautunut kovinkaan sikaisaksi.

Panimo: Teerenpeli
Olut: Julmajuho
Tyyli: Porter (savuinen sellainen)
Prosentit: 7,7 %
Kantavierre: 19,6 °P
Katkeruus: 31,1 EBU
Väri: 218 EBC

Tuoksu: Oluen tuoksu on syvän maamainen, turpeinen, paahdetun maltainen, talkkunainen ja kahvipapuinen. Savuisuus on kevyttä, savusaunamaista ja kotoisaa. Tuoksu ei ole intensiivisen voimakas, vaan enemmänkin miellyttävän pehmeä.

Ulkonäkö: Tummanruskean oluen vaahto on vaaleanruskea, tiheä ja paksu.

Maku: Tuorelakritsainen, kahvipapuinen, paahteinen, mutakakkuinen ja kaakaoinen. Siinä ensimmäisinä Julmajuhon mausta mieleen tulevat laatusanat. Tuhdin ja herkullisen maun taustalla vaikuttaa kautta linjan hieman kitkerä ja pähkinänkuorinen pohjavire, joka saa seurakseen vähitellen loppua kohti syvenevää tervalakritsaista savuisuutta, höyhenenkevyesti erottuvaa savupalvisuutta ja puumaisuutta. Maun eri elementit tukevat ja täydentävät toisiaan saumattomasti. Pähkinänkuorisuus ja terva tekevät oluesta överin sijaan tasapainoisen ja luonteikkaan. Maun osalta kotimaisten porterien parhaimmistoa.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on jotain keskitäyteläisen ja täyteläisen väliltä. Tuntuma voisi olla vielä paksumpikin.

Omat pisteeni Olutoppaassa:  38/50

Mihin tilanteeseen sopii? Julmajuhoa maistellessa kaipaa kesäillan leppeää tuulta ja aivan oikein, savusaunaa. Sopii savuporter toki myös talvi-iltaan. Seuraksi oluelle suosittelen pähkinä-tummasuklaakakkua, mutakakkua tai lihapullia pippurisessa kermakastikkeessa.

Lisätietoja:
Teerenpelin Julmajuho Alkon sivuilla:
 
Teerenpelin Julmajuho Olutoppaassa:

Teerenpelin Julmajuho Ratebeerissä:
http://www.ratebeer.com/beer/teerenpeli-julmajuho/364617/

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Rukiinjyvän rapsakkuutta ja rönsyileviä makuja: Hiisi Loviatar

Taustaa: Makua pursuavia ja hiukan rönsyileviäkin olutluomuksia taiteilevan jyväskyläläisen Hiiden panos tämän kevättalven käsityöläisolutvalikoimaan on hieman harvemmin kotimaan kamaralla tavatun tyylilajin edustaja. Kyseessä on Barley Wine-tyylinen olut, jonka valmistuksessa on käytetty pale ale-, ruis- ja karamellimaltaita, Columbus-, Chinook- ja Cascade-humalia sekä tummaa leipomosiirappia. Ennakkokäsitykseni oli, että kyseessä olisi klassisen jenkkityylisesti humaloitu, makeahkon karamellinen ja siirappinen sekä rukiisen rapsakka BW, vaan todellisuus osoittautui oletettua moniulotteisemmaksi.

Panimo: Hiisi
Olut: Loviatar
Tyyli: Barley Wine
Prosentit: 10,5 %
Kantavierre: 23,3 °P
Katkeruus: 84,3 IBU
Väri: 105 EBC

Tuoksu: Alkutuoksussa on limettistä makeaa kirpeyttä, imelähköä mallasta ja kärventynyttä puun kuorta. Keskituoksu on kinuskinen, kermatoffeinen ja hiukan kaurakeksinen. Lopputuoksu on siirappinen ja kandisokerinen sekä taatelinen. Perinteinen barley wine-tuoksu höystettynä muutamilla yllätyksillä.

Ulkonäkö: Tumman kastanjanruskean oluen vaahto on luonnonvalkea ja melko nopeasti haihtuva.

Maku: Oluen makukokonaisuuden ensimmäinen erottuva elementti on kastanjaisuus. Sitä seuraa nopeasti greipinkuorinen ja rukiinjyväinen alkukatkeruus, joka paikka paikoin yltää jopa kitkeryyden tasolle. Keskimaussa on jänniä ja aika poikkeuksellisia hedelmälakritsaisia sävyjä, kypsää omenaa, aprikoosia, pähkinää ja rusinaa. Loppumaku yllättää viljaisuudellaan ja mallasleipäisyydellään. Oluen jälkimaku on pihkaisen katkera ja pitkä. Harvinaisen moniulotteinen ja erittäin kiinnostava makupaketti, jonka tasapainoisuudesta tai yhtenäisyydestä en aivan kaikilta osin mene täysin takuuseen. Oluesta saa parhaiten kuvan, kun sitä tunnustelee makuelementti kerrallaan rauhassa ja ajan kanssa.

Suutuntuma: Oluen suutuntuma on paksu, tasainen ja samettinen, hiukan öljyinenkin. Tuhdimpi suutuntuma kuin osasin ennakkoon aavistaa.

Omat pisteeni Olutoppaassa: 37/50

Mihin tilanteeseen sopii? Loviatar puolustaa paikkaansa niin lauantaisaunan jälkeisenä lekotteluoluena kuin maisteluillan viimeisenä hitaanakin. Prosenttiensa ja varsin vahvan ja moninaisen luonteensa ansiosta olut toimii mielestäni parhaiten jaettuna. Ruokapuolelta oluen seuraksi voisivat sopia esimerkiksi oluen kokonaisuuden kanssa rimmaavat karpaloilla höystetyt kinuskileivonnaiset, oluen jenkkityylistä humalointia kirpeydellään korostavat artisokat tai barleywinemaista pähkinäisyyttä peilaavat pähkinäiset suklaat.

Lisätietoja:
Hiisi Loviatar Alkon sivuilla:

Hiisi Loviatar Olutoppaassa:

Hiisi Loviatar Ratebeerissä: