Tärppejä Helsinki Beer Festivaliin

Helsinki Beer Festival alkaa huomenna ja on taas aika vinkkien. OlutExposta tuttuun tapaan tärpit ovat tyypeittäin jaoteltuna. Oluita on jälleen kerran ihan hillitön määrä ja siksi nämä vinkitkin ovat korkeintaan pintaraapaisu.

IPA-hipsterin kipaisu

Rennot, mutta tyylikkäät ja enemmän tai vähemmän partaiset IPA-hipsterit liikkuvat usein lagerlassejen lähietäisyydellä. Joskus lagerlassesta saattaa tulla IPA-hipsteri, jolloin hän vaihtaa makeat maltaat lennossa katkeran hedelmäisiin makuihin.

Maku Brewing Solita Intohimo, 4,7 %

Makun tekemä Solitan firmaolut, Intohimo APA pääsee ekaa kertaa festarihumuun. Tykkäsin kovasti oluen ekan editionin mango-passionmaisesta, trooppisen raikkaasta ja aromeja tulvivasta mausta ja nyt on kuulemma tiedossa päivitetty versio tästä. Herkkua luvassa, suosittelen niin IPAstereille kuin APAloittelijoille festaripäivän alkupuolen juomaksi.

Mad Scientist Mango Bay, chili edition, 5,2 %

Unkarilaista mango-chili-IPAa suoraan hanasta. Unkarilaiset hallitsevat paprikan, mutta miten lienee chilin laita? Mangon ja chilin yhdistelmä ei ole ehkä helpoin saada onnistumaan, mutta hyvällä lykyllä tämä olut voi olla oikein oivallinen. Untappdin perusteella olut on vähintäänkin kohtalainen, tasapainoinenkin. Tulisuutta pelkäävälle tosin Mango Bay voi olla liikaa.

Jopen Hop zij met ons, 6 %

Laadukas ja gluteeniton IPA-vaihtoehto. Toimii hyvin alkupuolen oluena, sillä hienovireisen hedelmäiset sävyt pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun suu ei ole turtunut makujen sekamelskaan. Humalana Mosaic.

De Ranke XXX Bitter, 6,2 %

Oman kokemukseni mukaan belgialaisen De Ranken XXX Bitter on hyvin moniulotteinen olut, jonka maku sopii kivasti myös ruoan kanssa, esimerkiksi unkarilaisen ruokarekan letut saattaisivat passata tämän kanssa. Tyylikäs tuote, jossa on tiettyä belgimäistä pehmeän pippurista mausteisuutta yhdistettynä rapsakan hedelmäiseen ja hieman hiivaleipäiseen yleisvaikutelmaan. Iso pullo, eli sopii jaettavaksi.

Evil Twin Falco, 7 %

Evil Twinin petolintu on IPA-klassikko, jota ei saa jättää pois laskuista. IPA, jossa sitruksisuus, havuisuus ja trooppisuus ovat hyvässä balanssissa. Simppeliä, mutta toimivaa.

Hapanoluthipin haahuilut

Hapanoluthippi hihkaisee innosta aina kirpakan oluen nähdessään. Hän on porukan outolintu, joka jää usein fiilistelemään elämän pieniä juttuja. Hippi tykkää yhdistellä olutta ja ruokaa. Saattaapa hänet nähdä myös viinilasi kädessä.

Mikä tahansa Redchurchin happamista: Life of plants, 4,7 %, Dry hop sour, 5,4 %, Pillar of Salt, 4,5 % tai Tartelette, 4,5 %

Minulla on kokemusta Dry Hop Sourista, joka oli erittäin raikas ja kivasti hapan olut, mutta omille makunystyröilleni siinä oli yksi mutta. Olut maistui mielestäni todella vahvasti korianterille. Jos tykkäät korianterista, valitse tämä. Jos et, pelaa varman päälle ja kokeile jotain toista Redchurchin happamista tuotteista. Pillar of salt ja Tartelette passaavat parhaiten klassisempaan makuun, kun taas Life of plants ja Dry hop sour sopivat erikoisia ja yrttisiä soureja suosivalle.

Two Roads / Evil Twin Geyser Gose, 5,5 %

Kahden laatupanimon yhteistyö-gose ei todennäköisesti ole pettymys. Parhaissa goseissa sitruksisuus, maitohappoisuus ja suolaisuus yhdistyy tasapainoiseksi ja pehmeäksi kokonaisuudeksi. Tässä olisi aineksia siihen. Aiempien reittausten perusteella voisi odottaa oluen olevan myös jännästi yrttinen, ehkä myös mausteinen.

Beer Hunter's Mufloni Raparperi Sour, 5 %

Beer Hunter's on yksi niistä suomalaisista panimoista, joita odottaa festareilla eniten, ehkä siksikin, että pääkaupunkiseudun ravintoloissa on harmillisen vähän porilaispanimon tuotteita. Porin sourit ovat olleet erinomaisia ja raparperinen sour kuulostaa ihanan kesäiseltä ja sorbettimaisen happamalta.

Tummien tunnelmien tie

Tummien oluiden ystävän mieleen ovat muun muassa stoutit, korpit, musta väri ja tumma suklaa. Kahvinsa hän juo mieluiten mustana. Syvällinen persoona ei helposti avaa sisintään muille.

Stone Coffee Milk Stout, 5 %

Stone onnistuu lähes aina tummien oluiden kanssa huikeasti. Milk stout on yksi suosikkityyleistäni: tykkään milk stoutien kermaisesta makeudesta, leivonnaismaisuudesta ja suklaakahvisista aromeista. Miedompi olut on hyvä festaripäivän aloitus.

Cool Head Brew Heavy Sunshine Mexican Vanilla, 8 %

Tämän porterin erikoisuus on olutta maustava meksikolainen vanilja, tarkemmin ottaen meksikolaiset vaniljapavut. En muista kohdanneeni epäonnistunutta vaniljaista porteria, joten voin suositella tätä tuotetta tummien oluiden ystäville ilman etukäteismaistokokemusta. Makujen harmonia lienee varsin todennäköinen ja luvassa luulisi olevan roppakaupalla suklaata, kahvia, paahtunutta tammea ja toki myös rippunen sitä vaniljaa. Kenties myös suklaavanukasta, maitokaakaota ja hiukan kermavaahtoa.

Fat Lizard Himabisse 2016: Mikon portteri, 6,1 %

Kotiolutkisojen voittajat ovat nykyään yleensä kovaa kamaa, tasapainoisia ja mukavia oluita, joita nauttii mielellään. Kevyempi portteri sopii alkuillan juomaksi. Tämän maistelu saattaa antaa myös inspiraatiota oman kotioluen luomiseen.

Beerbliotek Mocha Latte Stout, 8 %

Kahvinystävän lasiin passaa esimerkiksi ruotsalaisen Beerbliotekin mokkainen stout. Mocha Latte Stoutin makua on kuvailtu suklaiseksi, paahteiseksi ja maitokahviseksi. Ei ehkä maailman ikimuistoisin olut, mutta sellainen sopivan leppoisa ja makuisan kahvinen kaveri.

Sori Brewing Sweet Mistress, 9,4 %

Oi, suolaa ja tummaa suklaata, oli ensiajatukseni, kun luin tämän oluen kuvauksen. Aiemmat kokemukseni suolan ja suklaan liitosta ovat mainioita: Ruosniemen Salted Caramel oli oivallinen olut kenties juuri sen pikkuisen popparimaisen suolasävynsä vuoksi ja myös tummissa suklaissa ripaus suolaa on usein se kaipaamani viimeinen silaus loppumakuun. Sweet Mistress on varmaankin mauntäyteinen, tuhti ja tasapainoinen olut pienellä merisuolamaisella twistillä. Jos nautit mieluummin suklaaoluesi ilman suolaa, suosittelen Dark Humor Club Hot Chocolatea, joka oman maistelukokemukseni perusteella on runsaan tummasuklainen ja browniemainen herkku.

Sori Brewing Laudatur XVI, 11 %

Sorin hanaan perjantaina klo 18 iskettävä strong ale on viskisistä, tammitynnyriaromeista ja syvistä mauista pitävän valinta. Savuisuus, puumaisuus, viskisyys ja makeus eivät yleensä ole ihan se oma lempikomboni, mutta monelle tämä on varmasti The Big Thing. Pienenä vaarana tässä oluessa on tipahtaminen liiallisen imelyyden, alkoholisuuden ja raskauden puolelle, toisaalta Sori yleensä klaaraa isotkin voltit aika tyylikkäästi.

Lagerlassen reviiri ja sen ylitys

Lagerlasseja on vähintään yksi joka kaveriporukassa. Lasse on se hiukan varovainen ja perinteiseen tyyliin luottava tyyppi, joka tilaa aina sen saman tutun lagerin tai pilsin. Joskus lasse saattaa tosin uskaltautua kaverinsa vinkistä kokeilemaan jotain hiukan erilaista.

Ruosniemen Panimon Pohjoista Viljaa, 4,7 %

Viikatteen 21-vuotisjuhlan kunniaksi pannusta lagerista on kerrottu julkisuuteen tähän mennessä hyvin vähän. Selvää on kuitenkin, että olut lanseerataan HBF:ssä. Hyvää peruskamaa, eli laadukasta lageria viljapeltojen ytimestä. Ennakkoon arvioisin, että tämä olut on yksi festarikansan suosikeista, eli lagerlassejen on syytä napata se kouraansa riittävän ajoissa.

Sori Brewing Hardly Working, 4,7 %

HBF:ssä lanseerattava uutuus-pils on kiinnostava tuote sikäli, että en muista Sorilta aiemmin nähneeni pilsejä. Tasalaatuista tavaraa olutmarkkinoille pukkaava panimo on kuitenkin varmasti saanut aikaan myös kelpo pilsin, luultavasti melko katkerasti humaloidun sellaisen. Simcoe on single hoppina vähän riskaabeli, sillä homma kääntyy joskus rehun ja kissanpissan puolelle. Sori osaa toivottavasti välttää tämän karikon.

Bryggeri Vuosi Sata, 10 %

Vuosi Sata on monelle tuttu Alkon valikoimasta, mutta festareille saapuvaa hanaversiota ei ole vielä kukaan ehtinyt maistamaan. Tuhti olut kuuluu muhevan maltaisten, toffeisten ja ruislimppuisten tuotteiden kategoriaan. Lagerlasse löytänee tästä mieluisia elementtejä ja hyppää samalla askeleen kohti pukkimaailmaa. Ei sillä, etteikö tämä muillekin maistuisi.

Jokeri: Jännäjäniksen pieni pomppupolku

Jännäjäniksen tärkeimmät kriteerit hyvälle oluelle ovat jännyys, erikoisuus ja spesiaali tunnelma. Jos joku panimo päättäisi lanseerata violetin pääsiäisoluen, olisi kaninkorvainen ystävämme varmasti ekana jonossa. Ihan vaan siksi, että sehän on krookuksen värinen olut, aika jännä!

UG Brewery Hapanpukki, 7 %

Mikä olisi jännempää kuin hapan bock? En ole koskaan itse tällaista maistanut, mutta uusia kokemuksia hakevalle tässä on varmasti jotain ihan uutta ja erilaista. Erinomaisen kotipanimona aloittaneen Kosoolan panimon resepti taustalla kuulostaa siltä, että ei kuitenkaan ole kyse täydestä hakuammunnasta, vaan tyyli on kenties hyvinkin tarkkaan mietitty ja lopputuotetta hiottu pitkään.

Keserű Méz Winternacht, 6 %

Festarin unkarilaisten oluiden jännyyskerroin on korkea, sillä ei näitä unkarilaisia ihan hirveästi ole Suomessa päässyt maistelemaan. Tässä on esimerkki oluesta, jonka maistelun myötä itse kukin jänis voi heittää hyvästit talvelle ja vaihtaa joulumielestä pääsiäistunnelmiin.

Mad Scientist NZQ-1100, 11 %

Uuden Seelannin humalat ja Quadrupel eivät ehkä ole se perinteisin yhdistelmä, mutta nämä kaksi asiaa erikseen ovat varsin maukkaita. NZQ-1100 on mielenkiintoinen paketti, jota olisi kiva päästä maistamaan.

Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Suklainen Pääsiäisporter, 7,5 %

Jännäjäniksen pomppupolku päättyy mitä loogisimmin pääsiäishenkiseen olueen. Prykmestar Suklaisen Pääsiäisporterin lempeä maku johdattaa sulavasti suklaamunien äärelle.

Tyttö ja tuoppi toivottaa hauskaa festaria itse kullekin!